 |
| Pakkaaminen on alkanut. |
Noin vuosi sitten aloin
kiinnittää huomiota toiselta puolelta maailmaa kantautuviin uutisiin. Uutisiin
maasta, joka mielikuvissani oli värittynyt väkivallalla ja huumeilla. Kolumbia!
Ensin uutisia kertoivat reppureissaajat.
Nämä silminnähden innostuneet maailmanmatkaajat puhisivat Etelä-Amerikan
maasta, jossa luonto on ennennäkemättömän upea, ruoka hyvää ja ihmiset
ystävällisiä. Sitten tulivat tv-dokumentit, jotka kertoivat maailman mitassa
poikkeuksellisen hienosta kaupunkisuunnittelusta ja julkisesta liikenteestä.
Siis Kolumbiasta.
On myönnettävä, että olin
hämmentynyt. Minun mielikuvieni Kolumbia oli yhtä kuin Escobar, Farc-sissit ja
huumesodat. Enkä ole ollut mielikuvieni kanssa yksin. Kovin moni reissukohteestani
kuullut on ensireaktionaan väläyttänyt huumeaiheisen puujalkavitsin ja sitten
vakavakasvoisena varoitellut kidnappauksista tai muista hirveyksistä.
Aivan viime kuukausina
mielikuvaani Kolumbiasta on entisestään sekoitettu. Hiljattain Kolumbia hyväksyi
samaa sukupuolta oleville pareille adoptio-oikeuden ja teki rauhansopimuksen
yli 50 vuotta kestäneessä sisällissodassa. Puhumattakaan kaikista
matkailulehtien jutuista, joissa Kolumbian pääkaupunkia Bogotaa tituleerataan
tulevaksi Berliiniksi, kaikkien hipstereiden kotikaupungiksi.
Kun sitten vuosi takaperin huomasin SASK:n seuraavan opintomatkan suuntautuvan Kolumbiaan, päätin, että
mukaan on päästävä. On päästävä omin silmin ja korvin kokemaan, mitä maassa
tapahtuu. Onneksi tulin valituksi.
Pian alkavan kahden viikon
reissun aikana uskon tutustuvani maahan, joka pyrkii isoin askelin kohti
edistystä, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Ay-liikkeellä on tässä suuri tehtävä. Ay-liike
tuo demokratiaa ja hyvinvointia tavalliselle kansalle, mutta joutuu herkästi
myös poljetuksi, jos taloudellista voittoa tavoitellaan raadollisin keinoin.
En tiedä, mitä kaikkea
Kolumbia on meille varannut. Odotan silmiä avaavia elämyksiä, näkökulmien
avartumista ja ennakkoluulojen romuttamista. Odotus alkaa hiljalleen kihelmöidä
mielessä ja vatsanpohjassa. Mitä ikinä tapahtuukin, entiselläni en takaisin
palaa.
Miila Halonen
Miila Halonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti